KEMILÄN SEUDUN METSÄSTÄJÄT RY

Arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlaväki, olemme kokoontuneet juhlimaan Kemilän Seudun Metsästäjien  50-vuotista toimikautta. Nämä 50 toimintavuotta ovat olleet erittäin vaiherikkaita, toiminnantäyteisiä ja yhteenkuuluvuuden vuosikymmeniä.

Seuran perustaminen ei ollut aluksi ihan helppo juttu, vaan jonkinlaisia synnytystuskia oli aluksi. 1960-luvun loppupuolella kaavailtiin Kemilä- Lämsänkylä- Tammela- Lusminki-Hiltunen suurseuraa, mutta se ei noussut pystyyn.  Melko pian tämän jälkeen  Lämsänkylän – Lusmingin alueelle perustettiin Lämsän Erämiehet niminen metsästysseura. Kului  muutama vuosi, kunnes asia oli viimein kypsä seuran perustamiselle jäljellä olevalle seurattomalle alueelle.

Vuonna 1975 toukokuun 4 pnä oli Kemilän koululla seuramme perustamiskokous, jonka pöytäkirja on taltioitu toimitalon seinälle muistotauluksi.  Seuran alueeksi tulivat Kemilän – Haukiniemen – Kaihlaniemen – Hiltusen ja Kallioluoman kylien alueet. Ensimäiseen johtokuntaan valittiin Pentti Murtovaara (pj), Olavi Haataja (vpj), Pentti Halonen, Yrjö Parkkisenniemi, Matti Murtovaara, Paavo Isopoussu ja Eero Karjalainen.  Heti alun alkaen pyrittiin siihen, että johtokunnan jäsenet tulevat seuran eri alueilta tasapuolisesti. Tämä käytäntö on toiminut melko hyvin ihan nykypäiviin saakka.  Seuraavana vuonna  -76 Hiltusen- Kallioluoman alueelle perustettiin oma seura, niinpä  Paavo Isopoussu ja  Eero Karjalainen  erosivat johtokunnasta vapaehtoisesti.

Alkuun toiminta haki omia uomiaan ja seura kehittyi melko kovaa vauhtia. 1980-luvulla talkootyö oli tosi vahvaa, rakennettiin koulun maastoon virallinen ampumapaikka hirvenhiihtokisoja ja aseiden khdistusta varten, tälle tontille  hirviliiteri grillikatoksineen, koulun maastoon valolatu yhteistyössä mms:n kanssa. Seuraavalla vuosikymmenellä rakentamista vähennettiin,  mutta toiminta oli muutoin vilkasta esim. pienpetojen pyynti oli tosi voimakasta. 1991 Aimo Hyytiä suunnitteli seurallemme logon ja viirin, logo symbolisoi  vanhaa eränkäyntiä keihäänkärjen kuvalla sekä silloista aikaa hirvenhiihtäjän sauvan kuppisomman muodossa, molemmat kuuluvat hirvenhiihtäjän sauvaan, aikaväli sata vuotta. Elävän kuvan esittäjinäkin seuramme jäsenet ovat olleet. 1992 TV2:lle kuvattiin  dokumenttielokuva rajaseudun ihmisten elämästä ja tanssikohtaus kuvattiin tässä salissa Kauko Hannulan orkesterin soiton tahdissa.  1993 Kaamos TV kuvasi  KSM:n hirvenmetsästysfilmin, alueen mökkiläinen Paavo Noponen kirjoitti filmiin hirvimiesten rallin, joka vielä kuullaan tänään.

v.2004 ostettiin tämä kiinteistö mms:lta, ja talo on remontoitu läpikotaisin hankerahoitusten avustamana innokkaan ja uuraan talkoohengen voimalla katosta perustuksiin asti. v. 2007 pidettiin tässä talossa ensimmäiset hirvipäivälliset. Viimeisin suuri talkooponnistus oli v.2021-22 Vanttajavaaran laavun, liiteri/vessa ja näkötornin rakentaminen Liider-rahoituksen turvin, talkootunteja kertyi  n.  1000 tuntia.

Kun katsoo seuran menneitä toimintavuosia, on ollut rakentamista, riistanhoitoa, hirvien ampumalavojen tekoa, kilpailutoimintaa, tanssien järjestämisiä, ym, ns. seuran jokapäiväistä toimintaa, niin tulee sieltä voimakkaasti esiin valtava toiminta-  ja talkootyö määrä seuran hyväksi.  Tästä on kuin todisteena tuolla  oven pielessä oleva vitriinikaappi, joka on täynnä pokaaleita, jotka on saatu RHY:n seurojen välisestä toimintakilpailuista. Täytyy antaa suuri kiitos jäsenistölle ja erityisesti ns. ydinporukalle, jotka ovat kaikessa mukana. Toivottavasti talkoohenki säilyy tulevaisuudessakin, mutta yhtenä uhkakuvana on  nuorien jäsenten vähemmän aktiivinen osallistuminen seuran toimintaan, tämä on yleistä nykyisin kaikessa

yhdistystoiminnassa. Aktiivisia toimijoita on kyllä palkittu vuosittain ja näin arvostettu heidän toimiaan. Jäseniä seurassa on n.300, joista metsästäviä n.puolet, metsästysaluetta on lähes 10000ha.

Seuran toiminnalle on erittäin tärkeätä, että on toimeliaita ja vastuullisia henkilöitä toimintaa vetämässä.  On tärkeätä valita sellaisia henkilöitä esim. puheenjohtajaksi ja johtokuntaan, että he ovat suostuvaisia siihen, näin he vievät toimintaa vastuullisesti eteenpäin. Seuran aikaansaamiseksi hyvin toimivaksi yhteisöksi on tehty suuri työ, eikä sitä kannata tuhota nuin vain.  Täytyy todeta, että seurassamme asiat ovat hyvässä jamassa tätä nykyä, johtokunnassa on nuoriakin jäseniä ja muutenkin toimeliasta porukkaa. Meillä on ollut tosi pitkiäkin toimikausia johtokunnassa, itse toimin pj.na 25v., Eero Halonen 10v, Pertti Koski 10v. ja nyt Ossi Lehmijoki on aloittanut 10v pestinsä.  Juhani Määttä oli johtokunnan jäsenenä  37 v.. Pentti Halonen 28v. Nämä ovat pitkiä kausia ja on hyväksyttävää jos virtaa riittää. Muuten seuran ensimmäisen johtokunnan jäsenistä on enää elossa allekirjoittanut ja Pentti Halonen, kaikki muut ovat siirtyneet autuaimmille metsästysmaille, näin se aika kuluu.

Metsästysharrastuksen tulevaisuutta pohtiessani, edessä on aika paljon arvaamattomia tekijöitä. Ensinnäkin metsästyksen merkitys on muuttumassa. Se on muuttunut paljon minunkin elinaikana, itse sain mets. kortin 1965, siitä tuli vahva harrastus, kun muita houkutuksia ei ollut.  Vanhoja metsiä oli paljon ja riistaa oli heti kotipihasta lähtiessä ja metsästyksestä oli  suuri apu perheen ruokahuollossakin. Tänä päivänä suurin osa nuorisosta asuu taajamissa ja siellä on tarjolla jos jonkin sortin tekemistä. Hyvin harvat hakeutuvat metsästyksen pariin, lähinnä jonkun perheenjäsenen tai tutun innoittamana. Myös yleisellä tasolla eläinten suojelu on hyvin voimakkaasti esillä ja sekin saattaa vaikuttaa omalta osaltaan.    Niinpä meillä metsästäjillä on suuri merkitys, millaista esimerkkiä näytämme. Rehvastelu somessa suurella saaliilla, kaikenlainen negatiivinen  käyttäytyminen metsästyksen yhteydessä helposti yleistetään metsästäjien tekemisiksi. Mieluummin tuomme esille, kuinka metsästysharrastus on hauskaa luonnossa liikkumista, eikä se ole vallatonta ammuskelua ja eläinten tappamista, vaan riistaa myös hoidetaan ja niiden elinolosuhteita luonnossa  parannetaan.

Metsästysseuroille oman haasteensa tuo metsätilojen pirstoutuminen, näin tulee sellaisia maanomistajia, jotka eivät halua antaa maitaan metsästyksen piiriin. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana ollessa minulta usein kysyttiin, miten saan maat pois seuran käytöstä. Esitinkin vasta kysymyksen, että mitä haittaa siitä on jos joku siellä joskus kulkee, ei se metsä siitä mene pilalle, mutta monet oli päätöksensä tehneet, joten opastin ottamaan yhteyden ko. seuraan.  Myös monien seurojen säänöissä saattaa olla vanhaa perua ha rajoituksia, jotka estävät maiden vuokrauksen. Meillä tehtiin tältä osin päivitys sääntöihin, mikä oli hyvä asia, 40-50v sitten tehdyt linjaukset eivät enää toimi vaan  pitää uskaltaa  tehdä myös muutoksia ajanmukaisiksi. Suhteet maanomistajiin on pidettävä kunnossa, sillä he ovat tärkeimpiä yhteistyökumppa-neitamme.

Suhteet naapuriseuroihin kannattaa pitää kunnossa, sillä yhteiselo on paljon antoisampaa kuin riitely. Käsittääkseni asiat ovat näiltä osin kunnossa ja yksi yhteistyön muoto on hirvilupien haku yhdessä. Myös toiminta riistanhoitoyhdistyksen suuntaan ollut hyvää, vaikkakin tilanne on hieman muuttunut Riistakeskus uudistuksen myötä. Metsästysseurahan ei kuulu mitenkään RHY.een, vaan on oma erillinen yhdistys, vain metsästäjät ovat halutessaan jonkun RHY:n jäseniä.

Riistanhoitoa ja metsästystä on antoisaa harrastaa yhdessä, hirviporukka on ainoa yhteisö, missä tapaa entisiä kyläläisiä ja lapsuuden kavereita. Kerran eräs kaveri tuumasi, kun kaikki hirvet oli saatu, että eikö tulla vielä ensi viikonloppuna  tulille istumaan,  makkaraa paistamaan ja rupattelemaan, sillä täällä porukassa  kuulee hyviä juttuja ja on mukava olla yhdessä.         Myös  metsästysseurojen tarjoamilla hirvipäivällisillä sanotaanko entiset kyläläiset ja tutut tapaavat monien vuosienkin jälkeen. Voidaan todeta, että hirvijahdilla ja hirvipäivällisillä on merkittävä  vaikutus sosiaalisessa kanssakäymisessä.                                                                                                                        

Kiitän kaikkia niitä tahoja, jotka ovat mahdollistaneet sujuvan ja toimivan metsästysseuratoiminnan ylläpitämisen ja kiitän kaikkia seuran toiminnassa mukana olleita henkilöitä suuresta työstä yhteisen toiminnan hyväksi.  Miettikää itse kukin mielessänne, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan ja nyt on todella aika juhlia.

ONNITTELEN 50 VUOTIASTA KEMILÄN SEUDUN METSÄSTÄJÄT RY.tä ja toivotan hyvää ja antoisaa tulevaisuutta seuraaville vuosikymmenille.

KEMILÄN SEUDUN METSÄSTÄJÄT RY.n 50-vuotisjuhlassa 18.10.2025

Pentti Murtovaara